5 yrtikasvia

Tilli

1. (mauste) tilli (Anethum graveolens)


Viljelyedellytykset
Se on yksi vuotinen Aasiasta peräisin oleva ruohokasvi. Tilli tarvitsee nopeasti lämpiävän kasvuupaikan, jossa on multava, pehmeä, kostea ja runsasravinteinen kasvuualusta. Liika typpilannoitus heikentää kuitenkin tillin aromia. Suorasta auringon valosta tilli ei pidä ja paahteessa se kelastuu. Kuivuus ja kuumuus nopeuttavat kukkimista, jolloin lehtisato pienenee. Savimailla taimettuminen voi olla epätasaista. Varhaiss- ja myöhäissatoa varten tarvitaan kasvihuoneolosuhteita.

Lajikkeet
Avomaaviljelyyn suositeltavia lajikkeita ovat Dukat Sv SF 82, Dura Sv SF82 ja Mammut WW SF 82. Kaksi ensimmäistä soveltuvat sekä lehti- että kruunutilliksi, Mammut-lajike vain lehtitilliksi.

Käyttö ja markkinat
Tilliä käytetään mausteena tuoreena, kuivattuna ja pakastettuna. Siemenistä tislattu öljy on tärkeä elintarviketeollisuuden aromiaine. Suomessa siemenet eivät ehdi kunnolla tuleentua.

Lisäys
Tasamaalle kylvö tehdään mahdollisimman tiheän kesäkuussa. Siemeniä menee hehtaarille 18-20 kg 12 cm:n rivivälillä. Isommilla viljelmillä käytetään apuna kylvökonetta. Kylvösyvyys on 1-2 cm. Kylvöksiä on tehtävä useita kesän aikana lehtitillin nopean kasvurytmin (40-55 vrk) vuoksi. Viimeiset kylvöt voi Etelä-Suomessa tehdä heinäkuun loppupuolella. Mitä myöhemmin tilli kylvetään, sitä nopeampi on sen kasvurytmi ja kukkiminen. Tilli tarvitsee rikkaruohottoman kasvualustan, minkä vuoksi viljely muovikatteessa tai harjussa on suositeltavaa.

Kasvupaikka ja lannoitus
Tilli kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä. Tilli vaatii runsaasti ravinteita ja sopiva lannoitemäärä on 3-4 kg kompostia neliölle. Tuntomerkit tilli on pitkä vihreä ja ohut kasvi.

Lähde. TILLIN VILJELLY - Yrtitarha


2. Sitruunamelissa

Käyttö ja markkinat
Sitruunamelissa on monivuotinen Välimeren alueelta kotoisin oleva yrtti, jonka lehtiä käytetään mausteena sitruunan tapaan. Se on myös suosittu teeyrtti.


Viljelyedellytykset

Sitruunamelissa

Sitruunamelissa viihtyy runsasravinteisessa, ilmavassa ja kosteahkossa savensekaisessa mullassa, mutta talvehtii kuitenkin paremmin kevyemmässä hiekkamaassa. Lämmöstä ja auringosta sitruunamelissa pitää, vaikka kasvaa myös puolivarjossa. Laji talvehtii Suomessa hyvin vain paksun lumipeitteen alla, ja sen peittämistä suositellaan talveksi. Viljely kasvihuoneissa tai ruukuissa on myös mahdollista. Ruukku viljelyssä sitruunamelissa tarvitsee halkaisijaltaan vähintään 18 cm olevan ruukun.

Lisäys
Lisäys tapahtuu joko siemenistä, pistokkaista tai 2-3 vuotiaita yksilöitä jakamalla. Siemenet kylvetään huhtikuussa muutaman siemenen ryhminä ruukkuihin tai potteihin; myös pidemmän taimikasvatusajan vaativa hajakylvö laatikkoon on mahdollista. Itäminen on hidasta ja epätasaista, ja taimettuminen vie aikaa 2-3 viikkoa normaalissa huoneenlämmössä. Taimettumisen jälkeen sopivin lämpötila olisi päivällä +16oC ja yöllä +12oC. Pistokaslisäyksessä 5 cm pitkät latva- ja varsipistokkaat juurtuvat sopivissa olosuhteissa parissa viikossa. Ulos taimet istutetaan kesäkuussa ja mielellään mustaan muoviin. Sopiva taimi etäisyys on 25 x 30 cm ja mustassa muovissa 6-9 kpl neliölle rönsyilemisen takia. Kylminä ajanjaksoina taimet on hyvä suojata peiteharsolla.

Hoito
Sitruunamelissa tarvitsee melko runsasravinteisen kasvualustan, ja lannoitustarve luonnonmukaisessa viljellyssä on perustamisvaiheessa 3-4 kg kompostia neliölle ja myöhempinä vuosina 2 kg/ m2. Maata kitketään ja harataan tarvittaessa. Harauksessa on oltava varovainen, ettei riko kasvin maanmyötäisiä juuria. Juurtumisen aikana sekä kuivina kausina viljelmä tarvitsee kastelua. Liika märkyys voi aiheuttaa harmaahomeen ja härmän leviämistä, ja siinä tapauksessa sato on syytä korjata heti ensimmäisten vaurioiden ilmestyttyä.

Lähde. Sitruunamelissa, viljelly - yrttitarha


3. Maustebasilika

Käyttö ja markkinat
Basilika on kotoisin Aasiasta ja Afrikasta. Se on yksi maailman tärkeimmistä mausteista, ja Suomessa sitä on opittu käyttämään maustamistarkoituksiin viime vuosikymmeninä. Basilikaa viljellään eniten Egybtissä, Intiassa, Kaliforniassa, Ranskassa ja Unkarissa ja kulutetaan pulestaan eniten Yhdysvalloissa ja Saksassa. Suomeen kuivattua basilikaa on tuotu vuosittain 3-7 tonnia.

Viljelyedellytykset

Basilika

Koska basilika on eteläistä alkuperää, se vaatii lämpimän ja tuulettoman kasvupaikan, esim. kasvihuoneen. Kylmyyttä basilika ei kestä ollenkaan, ja kasvu pysähtyy jo vähän alle kymmenessä asteessa. Kasvihuoneolosuhteissa basilika saattaa kasvaa jopa metrin pituiseksi, mutta avomaalla korkeus jää alle puolen metrin. Basilikan kasvatus avomaalla on kannattavaa korkeintaan aivan eteläisimmässä Suomessa. Avomaalle istutettaessa käytetään aina esikasvatettuja taimia, ja siellä tarvitaan harsoja, mustaa muovikatetta tai lämpölavaa kasvuston suojaksi. Kasvualustan tulisi olla humuspitoinen, ilmava, hikevä ja voimakkaasti lannoitettu. Avomaalla parhaita maalajeja ovat runsasmultaiset multamaat ja hiekoitetut savet. Kasvihuoneessa sopiva esikasvi basilikalle on varhaisperuna. Basilikaa voi myös kasvattaa tuoksuvana ja kauniina huonekasvina ikkunnalla.

Lisäys
Basilikan siemenkylvö tehdään keväällä huhtikuussa turveruukkuihin (5x5 cm) 2-4 siementä kuhunkin. Siemenet voidaan peittää ohuella hiekka- tai turvekerroksella. On myös mahdollista kylvää siemenet hajakylvönä ja kouliane turveruukkuihin toisen lehtiparin tultua näkyviin. Siemeniä on grammassa n. 1000 kpl, ja siemen tarve aarille on 4 - 5 g. Taimia täytyy karaista ennen istutusta ulos kesäkuun puolivälin paikkeilla. Taimet tarvitsevat 20x30 cm:n taimi- ja rivivälit. Kasvihuoneessa basilikaa voi kasvattaa penkki-, turvesäkki- tai ruukkuviljelynä. Ruukkuviljelyssä sopiva ruukkukoko on 3-5 litraa, johon mahtuu 2-3 tainta. Basilikan siemenet säilyttävät itävyytensä pitkään, joten vanhoja siemeniä ei kannata heittää menemään. Jos basilikan onnistuu talvettamaan ruukkussa, siitä voi ottaa pistokkaita keväällä juurretettavaksi.

Hoito
Avomaalla ja penkissä viljeltäessä basilika tarvitsee kompostia 3-4 kg/ m2. Taimet on syytä latvoa, kun niissä on muutama pari kasvulehtiä. Tällöin niistä tulee tuuheampia ja sadosta runsaampi. Varsinkin honteloille yksilöille latvominen on tärkeää. Kitkentää, harauksia ja kastelua tehdään tarvittaessa. Lisälannoitus voi olla tarpeen ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, jos halutaan vielä toinen sato. Basilikan yleisimpiä tuholaisia ovat kirvat. Punalehtistä Dark Opal -lajikeitta vaivaavat usein ripsiäiset, joita torjutaan poistamalla vioittuneet lehdet.

Lähde. BASILIKAN VILJELY - Yrttitarha


4. Mäkimeirami