Etätehtävä 2

Aurlahti uimaranta


Vesivahinkoja nurmikolla on suuria vesilätäköjä.

Vesi on nousut niin että hiekaranta on uponut vedenalle.

Kukkapenkeihin on myös muodostunut lamikoita.

Katujenvarsia voisimyös haravoida.

Hyppyhäntäiset

Lähde. Ötökkätieto

Hyppyhäntäisiä löytyy lehtikarikkeesta, mullasta, kompostista ja niitä on suotuisissa oloissa tuhansia kuutiossa multaa. Hyppyhäntäiset muodostavat 1-5% maaperän biomassasta ja ne ovat tärkeitä maaperän ravinnekierron ylläpitäjiä. Nimensä ne ovat saaneet peräpäässään olevasta hyppyhangosta, jonka avulla ne voivat singahtaa lähes 10 sentin matkan. Suomessa on tavattu yli 200 lajia. Lajista riippuen niiden koko ja väri vaihtelee valkoisesta vaalean ruskeaan, punaiseen, jotkut ovat kirjavia. Pienimmät ovat noin millin kokoisia, suurimmat noin 5 mm.


Kirja koti kukkii

Nämä hyvin tavalliset, noin kahden millin pituiset, valkeat ja siivettömät hyönteiset ovat melko vaarattomia, mutta voivat sankkoina joukkoina vioittaa nuorten siementaimien juuria. Tästä aiheutuu taimien kituminen. Hyppyhäntäiset elävät yleensä turvetta ja puolilahoa lehtimultaa sisältävissä seoksissa. Torjunta. Mullan pinta sumutetaan aerosolimyrkyllä.

Puutarhatuotannon osaamisala

1. Viljelysuunnitelma on kasvien viljelyyn tehty suunnitelma jolla voidaan organisoida esim. miten paljon viljellään, milloin viljelly aloitetaan, kuinka paljon aikaa menee että kasvit ovat valmiita, lanoteiden määrä, tuholaisiin valmistautuminen ja kasvitaudeilta suojautuminen.


2. Kasvualustoja esim. kivivilla, turve, multa, kuitu kangas, hapan, neutraali tai emäksinen maa.


3. Viljavuusanalyysi tarkoitaa sitä että on vaikka peltomaa ja siitä otetaan maanäyteittä.

Ensin lesketaan kuinka iso pelto on, siten pelto jaetaan osiin, jokaisesta osasta otetaan maanäyte kepillä joka on kärjestä onto, ontoon päähän jää maata ja se näyte lähetetään labaratorioon tutkitavaksi.

Kiipulan pelosta otetiin kymmenen maa näytetä.


4. Puutarhakasvien 5 tuholaista, kasvitautia ja rikakasvia.

Tuholaiset

Hiiret, hiiret tekevät koloja kukapenkeihin, ovat pieniä ja nopeita.

Myyrät, myyrät syövät juureksia ja tekevät maanalaisia käytäviä kasvimaahan.

Jännikset, jännikset syövät omenapuuiden taimien kaarnaa ja vihanekset/juurekset.

Linnut, linnut syövät marjat ja siemmenet.

Ansarijauhiainen, ansarijauhiainen on pienni valkonen kärpäsen tapainen ötökä, joka munii paljon munia ja lisääntyy nopeasti.

Kasvitaudit

Harmaa homme, harmaahometa esiintyy yleisesti sateisina syksyinä. Harmaahomeen itiöitä on kaikkialla. Itiöt itävät kosteassa ja alkavat kasvattaa harmaata rihmastoa.

Latva mätä,

Muumio tauti, omena muutuu ruskeaksi ja siihen muodostuu valkoisia pilkuja.

Peruna ruto,

Härmä,

Rikkakasvit

Ruoho,

Pihatähtimö vesiheinä,

Voikukka,

Peltovalvatti,

Nokkonen,


5. Kiipulassa muovit viedään muovinkäsitelyyn, osa kukkista laitetaan maatumaan ja niistä tehdään multaa, kivivillat viedään kierätykseen ja puusta saadaan turveta.

vk 50

Ma istutimme tulilatvoja koreihin, täytimme tyhjät kohdat rahkasamaleella ja laaduntarkastajat laitoivat valmiita sinisiinlaatikoihin.

Ti jatkoimme tulilatvoilla laitoimme koreihin niiniruseteja, kävyn rusetin/rautalangan päälle ja puussitimme tulilatva koriasetelmat.

Ke pakasimme pusitetut tulilatvat laatikoihin.

To lajitelimme hyasinteja, eli katsoimme missä oli latvamätää ja missä ei. Huonot heitimme pois. Huonot tunnisti siitä että kukassa oli kuoleitta nupuja jos oli edes yksi kuolut nupu se heitetiin pois. Latvamätä ei johtunut viljelystä vaan tauti oli jo valmiiksi sipulissa.

vk 48

Ma teime niini kasvista ja rautalangasta ruseteja. Niini on puun nilasta saatavaa kuitua.

Ti pakasimme joulutähtiä puseihin ja laitoimme pusitetut joulutähdet laatikoihin. Xl kokoisia meni yhteensä kuusi per loota ja pienempiä meni kahdeksan.

Ke teimme lisää ruseteja samoista materiaaleista. Tein säilyke purkeista jotain koristeita. Materialit jotain kangasta, kiiltävää narua, lampaan vilaa, puustatehty tähti ja kuumaliimalla laitetiin kiinni.

To taideta ja luovaa ilmaisua.

Pe blogi.

vk 47

Tiistai istutin yrtejä ja niputin/punitsin mustajuurta.

Keskiviikona tein havukranseja. Pajukransin ympärille laitetiin nipu havuja. Yksi keskelle ja yksi kumalekin sivulle. Havut kiinitetiin rautalangalla.

Torstaina haetiin kelarista hyasinteja ja ihmeteltiin joulutähtiä. Hyasintin hyötö eli lämpö, valo ja kastelu.

Perjantaina kirjoitetiin blogia.

vk 46 paju jutuja

Tiistaina tein pajukehikoja, pajut laitetiin kurkkulaatikoon. Kurkkulaatikon pohjaan piiretiin malinmukaan ympyrä ja siihen oli myös merkattu 13 kohtaa joihin isketiin reikä ja niistä latva vedetiin ulos. Pajuja järjesteltiin saman mitaisiin ja leikatiin saman pituisiksi, laatiko oli pohjanna paju työlle. Laatiko piti työn pohjan kasassa ja narulla sidotiin latvat yhteen.

Keskiviikona tein pajuista tasoja kehikoon, eli vedin yhdenpajun kehikon väleistä, yhden edestä ja seuraavan takaa. Siten laitoin toisen pajun ensimäisen päälle ja vedin sen toisella tavalla.

Torstaina tein paju kranseja joihin muöhemin laitetaan havuja. Opin kietomaan pahut hyhteen ilman rautalankaa.