Puutarhatuotannon osaamisala

1. Viljelysuunnitelma on kasvien viljelyyn tehty suunnitelma jolla voidaan organisoida esim. miten paljon viljellään, milloin viljelly aloitetaan, kuinka paljon aikaa menee että kasvit ovat valmiita, lanoteiden määrä, tuholaisiin valmistautuminen ja kasvitaudeilta suojautuminen.


2. Kasvualustoja esim. kivivilla, turve, multa, kuitu kangas, hapan, neutraali tai emäksinen maa.


3. Viljavuusanalyysi tarkoitaa sitä että on vaikka peltomaa ja siitä otetaan maanäyteittä.

Ensin lesketaan kuinka iso pelto on, siten pelto jaetaan osiin, jokaisesta osasta otetaan maanäyte kepillä joka on kärjestä onto, ontoon päähän jää maata ja se näyte lähetetään labaratorioon tutkitavaksi.

Kiipulan pelosta otetiin kymmenen maa näytetä.


4. Puutarhakasvien 5 tuholaista, kasvitautia ja rikakasvia.

Tuholaiset

Hiiret, hiiret tekevät koloja kukapenkeihin, ovat pieniä ja nopeita.

Myyrät, myyrät syövät juureksia ja tekevät maanalaisia käytäviä kasvimaahan.

Jännikset, jännikset syövät omenapuuiden taimien kaarnaa ja vihanekset/juurekset.

Linnut, linnut syövät marjat ja siemmenet.

Ansarijauhiainen, ansarijauhiainen on pienni valkonen kärpäsen tapainen ötökä, joka munii paljon munia ja lisääntyy nopeasti.

Kasvitaudit

Harmaa homme, harmaahometa esiintyy yleisesti sateisina syksyinä. Harmaahomeen itiöitä on kaikkialla. Itiöt itävät kosteassa ja alkavat kasvattaa harmaata rihmastoa.

Latva mätä,

Muumio tauti, omena muutuu ruskeaksi ja siihen muodostuu valkoisia pilkuja.

Peruna ruto,

Härmä,

Rikkakasvit

Ruoho,

Pihatähtimö vesiheinä,

Voikukka,

Peltovalvatti,

Nokkonen,


5. Kiipulassa muovit viedään muovinkäsitelyyn, osa kukkista laitetaan maatumaan ja niistä tehdään multaa, kivivillat viedään kierätykseen ja puusta saadaan turveta.

vk 50

Ma istutimme tulilatvoja koreihin, täytimme tyhjät kohdat rahkasamaleella ja laaduntarkastajat laitoivat valmiita sinisiinlaatikoihin.

Ti jatkoimme tulilatvoilla laitoimme koreihin niiniruseteja, kävyn rusetin/rautalangan päälle ja puussitimme tulilatva koriasetelmat.

Ke pakasimme pusitetut tulilatvat laatikoihin.

To lajitelimme hyasinteja, eli katsoimme missä oli latvamätää ja missä ei. Huonot heitimme pois. Huonot tunnisti siitä että kukassa oli kuoleitta nupuja jos oli edes yksi kuolut nupu se heitetiin pois. Latvamätä ei johtunut viljelystä vaan tauti oli jo valmiiksi sipulissa.

vk 48

Ma teime niini kasvista ja rautalangasta ruseteja. Niini on puun nilasta saatavaa kuitua.

Ti pakasimme joulutähtiä puseihin ja laitoimme pusitetut joulutähdet laatikoihin. Xl kokoisia meni yhteensä kuusi per loota ja pienempiä meni kahdeksan.

Ke teimme lisää ruseteja samoista materiaaleista. Tein säilyke purkeista jotain koristeita. Materialit jotain kangasta, kiiltävää narua, lampaan vilaa, puustatehty tähti ja kuumaliimalla laitetiin kiinni.

To taideta ja luovaa ilmaisua.

Pe blogi.

vk 47

Tiistai istutin yrtejä ja niputin/punitsin mustajuurta.

Keskiviikona tein havukranseja. Pajukransin ympärille laitetiin nipu havuja. Yksi keskelle ja yksi kumalekin sivulle. Havut kiinitetiin rautalangalla.

Torstaina haetiin kelarista hyasinteja ja ihmeteltiin joulutähtiä. Hyasintin hyötö eli lämpö, valo ja kastelu.

Perjantaina kirjoitetiin blogia.

vk 46 paju jutuja

Tiistaina tein pajukehikoja, pajut laitetiin kurkkulaatikoon. Kurkkulaatikon pohjaan piiretiin malinmukaan ympyrä ja siihen oli myös merkattu 13 kohtaa joihin isketiin reikä ja niistä latva vedetiin ulos. Pajuja järjesteltiin saman mitaisiin ja leikatiin saman pituisiksi, laatiko oli pohjanna paju työlle. Laatiko piti työn pohjan kasassa ja narulla sidotiin latvat yhteen.

Keskiviikona tein pajuista tasoja kehikoon, eli vedin yhdenpajun kehikon väleistä, yhden edestä ja seuraavan takaa. Siten laitoin toisen pajun ensimäisen päälle ja vedin sen toisella tavalla.

Torstaina tein paju kranseja joihin muöhemin laitetaan havuja. Opin kietomaan pahut hyhteen ilman rautalankaa.

Kumina, Carum carvi

Kumina, Carum carvi


Kuvaus

Kumina on kaksivuotinen noin 60 senttiä korkeaksi kasvava laji. Ensimmäisenä vuotena kasvaa matala ruusuke porkkanaa muistuttavia lehtiä. Valkeat kukkasarjat ilmestyvät vasta toisena vuotena.


Kasvatus

Kuminan voi kylvää suoraan paikalleen, kun ilmat ovat lämmenneet. Aurinkoinen kasvupaikka on paras. Maa saa olla savipitoista ja vahvaa. Taimien harvennusväli on 25 senttiä. Kuminaa on aina puutarhassa, kun antaa sen kylväytyä itse.


Käyttö

Toisen kesän lopulla siemenet ovat ruskeita ja korjuukelpoisia. Versot kerätään läheltä tyveä leikaten ja pannaan ylösalaisin paperikasseihin. Siemenet varisevat kassin pohjalle. Niitä käytetään maustamaan leipää, salaatteja, kalaa ja viinaa. Keväisiä lehtiä voi lisätä kalakeittoon ja monen muun yrtin tavoin panna voileivän päälle.

Luononvara keskuksen luke sivuilta löytyy lisää infoa alhaalla linkki.


https://www.luke.fi/futurecrops/fi/viljely/kuminan-viljely/

Kamamillasaunio, Matricaria chamomilla

Kamomillasaunio (Matricaria recutita, M. chamomilla, ruotsi. kamomill) on yksivuotinen ruoho, jota aikaisemmin kasvoi pelloilla yleisesti. Se on 30-50 cm:n korkuinen ja sillä on rihmamaisen kapeat lehdet ja valkoiset kukat. Koko kasvi tuoksuu ja maistuu voimakkaasti kamomillalta. Sitä muistuttava ja nykyään yleistynyt saunakukka (Tripleurospermum inodorum, ruotsi. baldersbrå) tuoksuu vain miedosti, kasvaa yleensä isommaksi ja sen kukkapohjus on täyteinen. Kamomillasauniolla kukkapohjus on ontto. Kamomillasauniota on helppo lisätä siemenistä, myöhemmin se kylväytyy helposti ja pysyy vuodesta toiseen kasvupaikallaan. Se sopii hyvin muiden maustekasvien ja vihannesten kumppanuuskasviksi. Sen kuivattuja kukintoja käytetään teeksi, eräiden alkoholijuomien mausteeksi ja ruokahalua ja vatsavaivoja parantavaksi rohdoksi.


Kamomillasauniota ei käytetä niinkään maustekasvina vaan terveellisen teen valmistukseen. Sitä on helppo kasvattaa siemenestä ja se kylväytyy kasvupaikelleen. Kamomillasauniota tavataan joskus pelloilla rikkakasvina, mutta se on suuresti harvinaistunut. Sen sijaan sitä muistuttava saunakukka on yleistynyt.


Kamomillasauniota on helppo kasvattaa siemenistä ja se leviää helposti liikaakin. Kukinnot kerätään kukinnan alussa ja kuivatetaan.

Ruahosipuli, ruoholaukka

Ruohosipuli, ruoholaukka Allium schoenoprasum

Ruohosipulilla on kauniit ruusunpunaiset pallomaiset kukat. Aromiltaan se on sipuleista hienoimpia. Ruohosipuli tuottaa myös runsaasti satoa, sillä kasvu on voimakasta keväästä lähtien. Lehti mehevä onto.


Taimikasvatus

Ruohosipulia on helppo lisätä jakamalla keväällä tai syksyllä. Sitä voidaan myös kylvää maaliskuussa. Useita siemeniä laitetaan samaan ruukkuun. Taimet voi myös ostaa keväällä.


Kasvupaikka

Ruohosipuli on pitkäikäinen kasvi, joka viihtyy multavassa maassa. Kosteutta riittää parhaimmin puolivarjoisassa paikassa. Lannoitukseksi annetaan ennen istutusta ja joka kevät 2 dl/neliö kananlantarakeita tai 0,7dl/neliö moniravinteista seoslannoitetta. Pelkkä kompostimmultakin riittää lannoitukseksi.


Istutus ja kylvö

Ulos taimet istutetaan toukokuussa 20 cm:n välein. Ruohosipulin voi istuttaa myös perennapenkkiin.


Ruohosipuli

Merenrantaniityillä ja kallioilla luonnonvaraisena kasvava ruohosipuli on kevään ensimmäisiä vihreitä yrttejä. Sitä on myös helppo hyötää kevättalvella ikkunalla tai kasvihuoneessa. Vaalean lilanpunaiset kukat ovat koristeellisia, mutta niiden ilmestyminen vähentää satoa. Ruohosipulia lisätään siemenestä tai jakamalla keväällä tai syksyllä. Korkeus 20-30 cm.

pajun leikaus

Paju se on sitkeä puuvartinen kasvi.

Ensin siitä riivitiin lehdet pois eli otetaan rungostakiini ja vedetään ylhäältä alas.

Siten leikataan mahdolisiman alhaalta.


Sitä voi leikata sekatööreillä tai voimasaksilla.


Siinäkin joutuu olemaan kumarassa tai kyykyssä.


Pajut lajiteltiin eri pituisiksi nipuiksi, leikatut päät yhteen ja kärjet toiseen suuntaan, siten sidotiin naruilla.

Herukan hoito leikaus

Se hoitoleikaus toimii siten, että leikataan vanhat harmaat/kuoleet oksat pois.

Ne leikataan voimasaksilla tai sekatööreillä.

Opin uudeleen termin lamoava eli maatapitkin kasvava versso.


Pitää tarkistaa ennen leikausta, että onko oksissa uusia silmuja, uusia versoja ja mistä kohtaa on hyvä leikata.


Itseleni on hieman vaikeaa tunnistaa mikä leikataan ja mikä jää.


Se on ylätävän raskasta puuhaa, siksi että pitää kyykistyä, kumartua ja ujutautua pusikoon.


Milloin marjapensaita voi leikata?

Syksyllä, kun lehdet pudonneet tai keväällä ennen silmujen puhkeamista.

Vk 41

Ma
Leikasiin kuuliljaa.


Ti
Ajoin päältäajetavalla ruohonleikurilla.

Ke
Ajoin ja pesin sen leikurin.

To
Ajoin tavalisella leikurilla.

Pe
Tein samaa homaa.

vk 40

Ma, Ti ja Ke
Olen leikannut kuulilja perenojaa haudoilta.

To
Leikasin kuuliljaa

Pe
haravoin.

vk 39

Ma
Kaivoin kukkapenkin ylössalaisin siellä oli kyynelverenpisaraa, verenpisaraa ja begonioita.

Ti
Aamulla tein samaa homaa ja tätä tein koska kylmmä oli vaurioitanut kasveja. Myöhemmin yksi tyypi oli uusimmassa haudan hiekoitusta ja minä lapioin vanhaa hiekaa pois.

Ke
Ajoin nurmikoa.


To
Samaa homaa samalla koneella.


Pe
Leikasin nurmikoa päältäajetavalla.

vk 38

Ma
Ajoin ruohonleikurilla.

Ti
Käytin lehtipuhalinta.

Ke
ajoin normaalilla ruohon leikurilla.

To
Ajoin ruohonleikurilla ja puhdistinsen.

Pe
Keräsin oksia ja ohjasin jalankulkijoita.

vk 37

Ma
Haravoin koko päivän.


Ti
Haravoin, keräsin oksia, sahasin oksia ja ohjasin jalankulkijoita.


Ke, to ja pe tein samaa duunia kuin ti.

vk 36

Ma
Haravointia

Ti
Kastelin sankari hautojen kyynelverenpisarat

Ke
Kastelin hautojen kukkat ja leikasin joistakin kukkavarret.

To
Ajelin nurmikoa.

Pe
Kastelin uudeleen sankari haudat.

vk 35

Ma
Leikasin nurmikoa.

Puhdistan leikurin.

Ti


Ke


To


Pe

vk 34

Ma
Haravoin koko päivän.

Ti
Seuraavat kolme päivää leikasin nurmikoa.

Ke

To

Laitoin syyslanoiteta.

Pe

Haravoin käytävää.

vk 33

Ma
Aamulla laitetiin haketta pihlaja-angorvo alueelle ja myehemmin minä leikasin kuuliljaa vuokra-asunoilla.

Ti
Levitettiin hiekaa käytäville ja tasoitettiin.

Käytin jonkin laista lastaa.

Ke
Siistin merkatuja hautoja, eli leikasin sekatööreillä lisää kuuliljaa.

To
Keräsin ensin sepeliä tieltä ja siten levitin /tasoitin hiekaa.

Pe
Tein samaa homaa.